VTT teki huhtikuussa webbikyselyn kotimaisten toimijoiden EU-hankenäkemyksistä.
Kyselyn saateteksti oli seuraava:
”Liikennealan kansallisen kasvuohjelman yhtenä toimenpidealueena on monipuolinen rahoitus kehityksen vipuna ja EU:n tutkimus- ja innovaatiorahoitusmahdollisuuksien tehokkaampi hyödyntäminen. Kyselyn tavoitteena on kartoittaa liikennealan toimijoiden kokemuksia, käsityksiä ja intressejä EU-hankkeita kohtaan ja sitä kautta ymmärtää kuinka suomalaisia toimijoita voitaisiin paremmin kannustaa ja tukea EU-hanketoiminnassa. Vastauksia toivotaan organisaatioiden t&k-toiminnassa mukana olevilta henkilöiltä riippumatta siitä onko henkilöllä tai organisaatiolla kokemusta EU-hankkeista. Kyselyyn vastaaminen vie arviolta noin 10 minuuttia.”
Kyselyyn saatiin yhteensä 21 vastausta. Vastaajina oli niin isoja kuin pieniä yrityksiä ja tutkimustahoja. Kokemusta EU-hankkeista oli osalla todella paljon ja osalla ei lainkaan. Pienestä vastausmäärästä johtuen tuloksista ei voi vetää mitään kovin pitkälle meneviä päätelmiä, mutta niitä voidaan pitää suuntaa antavina.
Vastaajille oli yhteistä – EU-hankekokemuksesta riippumatta – se, että yhtä lukuun ottamatta (95 %) kaikki olivat kiinnostuneita ja halukkaita osallistumaan EU-hankkeisiin jatkossa. Aiempaa kokemusta EU-hankkeista oli vain vähän yli puolella vastaajista (57 %), kun taas kotimaisista TKI-hankkeista (esimerkiksi Tekes/BF) vastaava osuus oli 90 prosenttia.
Mitä pienempi toimija, sitä enemmän EU-kokemus luonnollisesti henkilöityy parille osaajalle – ja kokemuksen merkitys näkyy vastauksissa. Hankkeissa mukana olleet ovat pääosin sitä mieltä, että tietoa ja tukea on riittävästi saatavilla. Sen sijaan kokemattomat tarvitsevat parempaa tietoa eri asioista ja kokevat tiedon löytämisen vaikeaksi ja aikaa vieväksi.
ksi kokemuksen/aktiivisuuden merkki – ja toisaalta myös tiedonsaannin keino – on se, että niitä, jotka ovat olleet hankkeissa aikaisemmin mukana pyydetään usein uusiin hankkeisiin (tämä on ymmärrettävää, sillä aiemman yhteistyön myötä toimijoilla on entuudestaan parempi käsitys intresseistä, tavoitteista ja osaamisesta). Siinä missä tutkimustahot ja suuryritykset hakeutuvat itse aktiivisesti hankkeisiin, PK-yrityksillä mukaan lähteminen tapahtuu usein tutkijoiden tai kotimaisten yritysten kutsusta.
Kysyttäessä kuinka hyvin tavoitteet ovat täyttyneet, lisäarvoina nähtiin:
- uudet kansainväliset verkostot ja kumppanuudet; sekä
- rahoitus oman T&I-toiminnan edistämiseksi.
Isoimpina haasteina nähtiin hankevalmistelu sekä saavutettujen tulosten ja hyödyn hitaus. Tämä näkyy myös kiinnostuksessa erilaisiin hanketyyppeihin. Monilla vastaajilla on eniten kiinnostusta lyhyemmällä aikavälillä vaikuttaviin asioihin: käytännön kokeiluihin ja pilotteihin sekä tekniseen kehitykseen.
PK-yrityksille tuntuu sopivan 6-12 htkk/vuosi -suuruiset työpanokset kun taas suuryrityksiä kiinnostavat suuret 25+ htkk/vuosiosuudet. Vaikka aiempi kokemus hankkeista puuttuu, PK-yrityksiäkin kiinnostavat paljon työpakettien vetämisen kaltaiset roolit.
Lisätiedot:
VTT
johtava tutkija Merja Penttinen
puh. 040 554 6826
merja.penttinen@vtt.fi