TransDigin avainhenkilöt vastaavat viiteen kysymykseen:
- Mikä on tehtäväsi ja roolisi TransDigissä?
- Kerro tutkimusalueestasi ja erityisosaamisestasi?
- Kuinka tiivistäisit pariin lauseeseen arviosi liikennealan ja -tutkimuksen lähitulevaisuuden näkymistä?
- Mikä on TransDigin paras saavutus?
- Kuinka arvioit koronakriisin vaikuttavan työhösi ja yhteiskuntaan?
tutkimuspäällikkö Merja Penttinen, VTT
1. Mikä on tehtäväsi ja roolisi TransDigissä?
Otin hankkeen vetovastuun valmistelijan ja aiempien isompien aihealueen ohjelmien vetäjän Nils-Olof Nylundin jäätyä eläkkeelle.
2. Kerro tutkimusalueestasi ja erityisosaamisestasi?
Oma taustani on liikennetutkimuksesta, erityisesti erilaisten liikenteen ratkaisujen, olivatpa ne fyysisiä tai erilaisia älyliikenteen ratkaisuja, vaikutusten arvioinnista. Lisäksi olen jo reilut 20 vuotta tutkinut loppukäyttäjien eli autonkuljettajien ja muiden tiellä liikkujien tietotarpeita sekä erilaisten palveluiden hyväksyttävyyttä ja käyttöä. Viime vuosina tutkimukseni on keskittynyt entistä enemmän kuljettajan tukijärjestelmien käyttöön ja vaikutuksiin sekä automaattiajamiseen.
Nykyisin toimin tutkimuksen ohella alueemme eli Mobility and Transport (Liikkuminen ja liikenne) tutkimuspäällikkönä, eli vastaan yhdessä muiden avainhenkilöiden kanssa tutkimusportfoliomme ja tarjoamamme kehittämisestä, erityisesti niin sanotuissa yhteisrahoitteisissa eli pääasiassa EU- ja Business Finlandin hankkeissa.
3. Kuinka tiivistäisit pariin lauseeseen arviosi liikennealan ja -tutkimuksen lähitulevaisuuden näkymistä?
Suomella, kuten monella muullakin maalla on korona-viruksen jälkeisenä aikana suurena haasteena saavuttaa liikennesektorille asetetut päästötavoitteet. Samaan aikaan tulee liikennejärjestelmää kehittää niin, että sen muut tavoitteet, eli tasa-arvoisuus, turvallisuus ja sujuvuus paranevat entisestään. Palveluistuminen, digitalisaatio ja automaatio tuovat kaikki mahdollisuuksia järjestelmätasoisiin parannuksiin, kun ne otetaan käyttöön harkitusti. Liikennejärjestelmän käyttäjien oman liikkumiskäyttäytymisen muutokset ovat välttämätön edellytys sille, että vaikutuksia tapahtuu järjestelmätasolla. Nähtäväksi jää, mitkä korona-epidemian aikaan muodostuneet uudet toimintatavat jäävät voimaan sen jälkeen kun tilanne taas normalisoituu.
4. Mikä on TransDigin paras saavutus?
Tiedon jakaminen aihealueen toimijoiden kesken. Hanke on huomattavasti edeltäjiään pienempi, joten varsinaisia uusia tutkimuksia sillä ei ole ollut tarkoituskaan rahoittaa. Tiedon jakaminen muun muassa kansainvälisistä hankkeista onkin yksi tärkeimpiä toimintoja. Lisäksi nykyisen projektikannan avulla menossa oleva tietoaukkojen tunnistaminen – jota kannattaa edelleen jatkaa – on hyvässä vauhdissa.
5. Kuinka arvioit koronakriisin vaikuttavan työhösi ja yhteiskuntaan?
Työt ovat siirtyneet kokonaan etätyöksi. Arki alkaa rullata hyvin näinkin. Toki päivät venyvät helposti, ja työergonomian ollessa huonompi kuin toimistolla, saa pitää tiukasti huolen tauotuksista ja sopivasta taukoliikunnasta. Veikkaan, että etätyöt jatkuvat osittain vielä koronan jälkeenkin, nyt kun monet ovat tähän tottuneet ja varustautuneet kotitoimistoja rakentamalla. Toki työyhteisöä ja epämuodollisia kohtaamisia lounaalla ja kahvilla kaipaa jo nyt kovasti – ja huomaa, että pidetyt virtuaalikahvitunnit tulevat ihan tarpeeseen vaihtaa kuulumisia varsinaisten työpalaverien lisäksi.
johtava tutkija Juhani Laurikko, VTT
1. Mikä on tehtäväsi ja roolisi TransDigissä?
Olen ”Energia ja ajoneuvot” -teeman vastuuhenkilö.
2. Kerro tutkimusalueestasi ja erityisosaamisestasi?
Tutkimusalueeni on moottoriajoneuvojen energiankäyttö ja siitä aiheutuvat ympäristövaikutukset sekä uudet käyttövoimat ja tieliikenteen energiakysymykset laajemmassa mittakaavassa.
3. Kuinka tiivistäisit pariin lauseeseen arviosi liikennealan ja -tutkimuksen lähitulevaisuuden näkymistä?
Olen tehnyt tutkimusta näiden teemojen parissa jo yli 40 vuotta, ja silti koko ajan avautuu uusia polkuja. Ajoneuvojen käyttövoimista käydään koko ajan aktiivista keskustelua julkisuudessa, ja liikenteen vähähiilisyys on avainasemassa pyrittäessä vähentämään hiilipäästöjä ja jarruttamaan ilmastonmuutosta.
4. Mikä on TransDigin paras saavutus?
Dialogin ylläpitäminen eri tutkijoiden ja tutkimustahojen sekä tutkimusta hyödyntävien sidosryhmien kanssa.
Verkostot, jotka ovat syntyneet aiempien TransEco- ja TransSmart-ohjelmien aikana, ovat pysyneet toimivina ja vielä laajentuneet.
5. Kuinka arvioit koronakriisin vaikuttavan työhösi ja yhteiskuntaan?
Itse olen pystynyt koko ajan suurin piirtein normaaliin työhön etätyönä, mutta osa kokeellista tutkimustoimintaamme on tauolla, koska vältämme kaikkia ihmiskontakteja. Asiakkaiden parissa sen sijaan on jo monia tahoja, joissa henkilöstöä on jouduttu lomauttamaan, mikä hankaloittaa yhteydenpitoa ja luo epävarmuutta tulevaisuudesta. Miltä Suomi (ja koko maailma) näyttää sitten kun tästä kriisistä joskus pois päästään, on vielä arvailujen varassa. Rajut liikkumisen rajoitukset ja työn laajamittainen siirtyminen etätyöksi varmaan kuitenkin jättävät joitain jälkiä ja kenties vähentävät fyysistä liikkumista. Lyhytaikaisesti voi kuitenkin käydä toisinkin päin: kun laajempi liikkuminen taas on luvallista, ajelemme ja matkustamme entistä vimmaisemmin, kun olemme joutuneet viettämään niin paljon aikaa neljän seinän sisällä.
teknologiajohtaja Jukka Laitinen, VTT
1. Mikä on tehtäväsi ja roolisi TransDigissä?
Älykäs infra -osuuden hoitaminen.
2. Kerro tutkimusalueestasi ja erityisosaamisestasi?
Oma taustani kauimpaa on antureissa, ohjelmistoissa ja automaatiossa. Tutkimusta olen tehnyt niin ajoneuvojen automatisointiin, havainnointiin kuin liikennejärjestelmien väliseen tiedonvaihtoon liittyen (liikennealueella). Myös Suomi-Venäjä -yhteistyö on tullut tutuksi liikenteen saralla. Olen toiminut sekä konenäön, ajoneuvojärjestelmien, automaattiajamisen että liikenteen ja logistiikankin tiimipäälliköinä. Olen ollut kehittämässä teollisuuden automaattisia laadunvalvontajärjestelmiä (robottisoluja), vetänyt useita eri aiheiden projekteja sekä valmistellut useampiakin tutkimusohjelmia (niin kommunikoivaan liikenteeseen kuin muihinkin aihe-alueisiin). Raideliikenteen eri muotojen automatisointi on nyt pinnalla oleva aihepiiri, jonka parissa muun muassa työskentelen. Oma vahvin alueeni on automaatioon liittyvissä tekniikoissa sen toimimaan saamisessa ja mahdollisuuksissa. Eri osapuolten tarpeiden ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja huomioiminen. Tutkimuksesta liiketoimintaan.
3. Kuinka tiivistäisit pariin lauseeseen arviosi liikennealan ja -tutkimuksen lähitulevaisuuden näkymistä?
Vähäpäästöisempi, turvallisempi, mutta silti tilanteen normalisoituessa edelleen kasvava (määrältään). Tavaroiden omistamisesta enemmän palveluiden ostamiseen. Tutkimusta tarvitaan uuden kehittämiseksi, mutta myös paljon päätöksenteon tueksi.
4. Mikä on TransDigin paras saavutus?
Tiedon vaihtaminen ja jakaminen (erityisesti) viranomaisten suuntaan.
5. Kuinka arvioit koronakriisin vaikuttavan työhösi ja yhteiskuntaan?
Aika paljonkin. Useita työpajoja, tapaamisia ja tapahtumia on jouduttu perumaan tai siirtämään. Vaikka tilalle on otettu virtuaalineuvotteluja ja tapaamisia, niin paljon on silti jäänyt pois. Tilalle on tullut pitkät päivät kuulokkeet päässä istumista ja vähemmän työpäivän aikaista liikuntaa, kun matkat ovat työhuoneesta keittiöön ja takaisin.
erikoistutkija Petri Mononen, VTT
1. Mikä on tehtäväsi ja roolisi TransDigissä?
Toimin Transdigissä Palvelut-teema-alueen vetämisessä Raine Hautalan tukena.
2. Kerro tutkimusalueestasi ja erityisosaamisestasi?
Tutkimusalueeni on liikenteen ja liikkumisen palvelut, aika laajasti muun muassa ekosysteemisen yhteiskehittämisen, automaatti- ja älyliikenteen sekä viime aikoina eritysesti droonien ja automaattisen ilmaliikenteen tutkimushankkeissa. Erityisosaamisiani ovat laajamittaisten KV- ja EU-projektien koordinointi, kaikkien merkittävien tutkimusrahoitusinstrumenttien syvätuntemus – sekä tietysti väitöstutkimukseni alue, eli yhteiskuntataloudellisen vaikuttavuuden arviointi.
3. Kuinka tiivistäisit pariin lauseeseen arviosi liikennealan ja -tutkimuksen lähitulevaisuuden näkymistä?
Kaikki kolme nykyistä megatrendiä (sähköistyminen, automatisoituminen ja palveluistuminen) ovat tuoneet alalle mukavaa kihinää, pihinää ja pöhinää – ja oman arvioni mukaan muuten tuovat vielä aika pitkäänkin. Tutkimusaiheista ei ole pulaa ja ennemminkin haasteena tulee olemaan osaavan ja lisää oppimaan valmistautuneen uuden tutkijasukupolven mukaan saaminen. Toisin sanoen, omissa ydinteemoissani näköpiirissä on enemmänkin resurssipulaa kuin työpulaa.
4. Mikä on TransDigin paras saavutus?
Tähän mennessä TransDigin paras saavutus on mielestäni ollut ohjelman teema-alueet hyvin kattavan hanketietokannan laadinta (alan toimijoiden poikkisektoraalisen yhteistoiminnan kiihdyttämisen lisäksi).
5. Kuinka arvioit koronakriisin vaikuttavan työhösi ja yhteiskuntaan?
Hieman yllättäen koronakriisi ei hirvittävästi vaikuta tai ainakaan ole vaikuttanut työhöni, vaikka se mullistaakin yhteiskunnan hetkellisesti. Mutta esimerkiksi matkustamisen ja työskentelytapojen osalta mullistus ja muutos on pysyvämpiluonteinen – siis sekä itselleni että yhteiskunnalle.
tutkija Henri Sintonen, VTT
1. Mikä on tehtäväsi ja roolisi TransDigissä?
Kehitän ja ylläpidän TransDigin nettisivustoa. Vastaan hankkeiden ja julkaisujen keräämisestä ja niistä erilaisten indikaattorien laskemisesta.
2. Kerro tutkimusalueestasi ja erityisosaamisestasi?
Olen liikenteen tutkimiseen hurahtanut tietojenkäsittelytieteen osaaja. Aihealueenani on pääosin verkottuvan ja automatisoituvan liikenteen vaikutukset.
3. Kuinka tiivistäisit pariin lauseeseen arviosi liikennealan ja -tutkimuksen lähitulevaisuuden näkymistä?
Liikenteen verkottumisen ja automatisoitumisen kehitys luo sekä yhteiskunnalle vaikutuksiensa että minulle ohessa kerääntyvän datamassan ansiosta uusia ja mielenkiintoisia mahdollisuuksia ja haasteita. Odotan toiminnan vain lisääntyvän tällä rintamalla.
4. Mikä on TransDigin paras saavutus?
Se antaa kattavan kuvan alan tutkimuksesta Suomessa ja tuo toimijoita yhteen.
5. Kuinka arvioit koronakriisin vaikuttavan työhösi ja yhteiskuntaan?
Ei suurta vaikutusta työhöni, mutta siirtää joitain kentällä tehtäviä testejä myöhemmäksi. Vaikutuksista yhteiskuntaan on vaikea ennustaa, mutta eiköhän taho jos toinenkin mieti miten toiminnassaan varautua vastaavan kaltaiseen kriisiin tulevaisuudessa.
ryhmäpäällikkö Timo Sukuvaara, Ilmatieteen laitos
1. Mikä on tehtäväsi ja roolisi TransDigissä?
Edustan Ilmatieteen laitosta, ja toimin Transdigissä älykkään liikenteen asiantuntijana nimenomaan Ilmatieteen laitoksen ja älykkään liikenteen sääpalvelujen osalta.
2. Kerro tutkimusalueestasi ja erityisosaamisestasi?
Olen tietoliikennetekniikan tohtori, väitellyt juuri älykkäästä liikenteestä. Tutkimusryhmäni on erikoistunut langattomiin älyliikenteen kommunikaatiojärjestelmiin ajoneuvojen havaintoaineiston keräämisessä ja sääpalveluiden ajoneuvoille välityksessä.
3. Kuinka tiivistäisit pariin lauseeseen arviosi liikennealan ja -tutkimuksen lähitulevaisuuden näkymistä?
Automaatio ja energiatehokkuus ovat selvästi vahvimmat trendit liikennealan ja -tutkimuksen lähitulevaisuudessa. Silti näkisin siellä tilaa myös perinteisemmän liikenteen äly- ja turvallisuusratkaisuille.
4. Mikä on TransDigin paras saavutus?
Alan kotimaisten tutkimusorganisaatioiden verkottuminen yhteen.
5. Kuinka arvioit koronakriisin vaikuttavan työhösi ja yhteiskuntaan?
Työhön on tullut uusia haasteita, mutta niiden kanssa pärjätään eikä niiden saa antaa hidastaa älyliikenteen tutkimustyötä. Yhteiskunnassa tulee kuitenkin tapahtumaan pysyviä muutoksia monilla sektoreilla.
Tenure track -professori Heikki Liimatainen, Tampereen yliopisto
1. Mikä on tehtäväsi ja roolisi TransDigissä?
Olen TransDigissä ollut Informaatio- ja liikkumispalvelut -teemassa ja toimin Tampereen yliopiston yhteyshenkilönä.
2. Kerro tutkimusalueestasi ja erityisosaamisestasi?
Tarkastelemme liikenne- ja kuljetusjärjestelmää yhteydessä mm. ihmisten, elinkeinoelämän ja yhteiskunnan liikkumis- ja kuljetustarpeisiin, rakennettuun ympäristöön ja infrastruktuuriin, liikennepolitiikkaan ja -talouteen sekä kehittämiseen erityisesti kestävyyden ja tulevaisuuden näkökulmasta.
3. Kuinka tiivistäisit pariin lauseeseen arviosi liikennealan ja -tutkimuksen lähitulevaisuuden näkymistä?
Liikennealan lähitulevaisuuden suurin haaste on liikenteen hiilidioksidipäästöjen puolittaminen 2030 mennessä. Tästä näkökulmasta liikenteen tutkimuksen tilanne on hälyttävä. Tutkimuksessa tarvitaan pitkäjänteisyyttä ja laajaa asiantuntijaverkostoa, jota Suomessa ei tällä hetkellä ole.
4. Mikä on TransDigin paras saavutus?
Edelliseen viitaten, Transdigi on askel oikeaan suuntaan, ja sen tärkein anti on ollut tutkimusverkoston pystyttäminen, mutta ilman riittävää rahoitusta tekeminen on jäänyt tiedonvaihdon asteelle.
5. Kuinka arvioit koronakriisin vaikuttavan työhösi ja yhteiskuntaan?
Koronakriisi lisää todennäköisesti etätyötä ja kaupan kotiinkuljetuksia pysyvästi, millä voi olla vaikutuksia liikenne- ja kuljetusjärjestelmään, mutta vaikutuksen suuruudessa riittää tutkittavaa.
professori Kari Tammi, Aalto-yliopisto
1. Mikä on tehtäväsi ja roolisi TransDigissä?
Olemme keskittyneet älyliikenteeseen ja energiatehokkuuteen. Luomme uutta tieteellistä tietoa aihepiiristä päätöksentekijöiden tueksi ja kaiken kansan tiedoksi. Tämä tieto löytyy maailmalta tieteellisten artikkelien ja väitöskirjojen muodossa. Esimerkkeinä mainittakoon sähköbussien energiankäytöstä tehdyt väitöskirjat. Samasta aihepiiristä on julkaistu kymmenkunta tiedeartikkelia.
Yliopistossa olemme uuden tiedon solmukohdassa ja usein teemme hommia laajasti. Viime aikoina on tehty väitöskirjat myös rautateiden teräsrakenteista, liikenneturvallisuudesta ja ilmanlaatumittauksista. Näissä tapauksissa tutkimustyö on tehty muissa organisaatioissa.
2. Kerro tutkimusalueestasi ja erityisosaamisestasi?
Olen tieteen sekatyöläinen. Aloitin hiukkasdetektorien parissa, josta siirryin rakenteiden värähtelyihin ja säätöön. Sähköistymisbuumi alkoi 2000-luvun alkupuolella ja tarttui liikenteeseen noin 2010. Olen ollut siinä buumissa mukana alusta asti. Erikoisosaaminen on luultavasti dynaamiset ilmiöt ja energiajärjestelmien mallit. Sovelluksia edustavat yllämainitut sähköbussit.
Viime vuosina älyliikenne on noussut sähköistystä vastaavaksi buumiksi. Olemme kääntäneet tutkimustamme siihen suuntaan. Tällä alueella erikoisosaamiseni on seurata mitä nerokkaat opiskelijamme tekevät. Pitää kouluttautua. Onneksi säätötekninen tausta mahdollistaa seuraamisen.
3. Kuinka tiivistäisit pariin lauseeseen arviosi liikennealan ja -tutkimuksen lähitulevaisuuden näkymistä?
Sähkö taisi tulla jäädäkseen. Älyn muoto on vielä auki.
4. Mikä on TransDigin paras saavutus?
Yliopistoille verkostoituminen on huippu. Olen nauttinut seminaareista. Niistä on saanut erittäin hyvän tuntuman mitä eri puolilla Suomea tapahtuu.
5. Kuinka arvioit koronakriisin vaikuttavan työhösi ja yhteiskuntaan?
Omaan työhöni vaikutukset vaikuttavat vielä pieniltä, jos sitä vertaa sairaanhoitoon tai vaikkapa vähittäiskauppaan. Näitä vastauksia kirjoittaessa olen työskennellyt 2 kk kotoa.
Yhteiskunta tuskin on samanlainen kuin 2019. Aikaisemminhan esimerkiksi liikenteessä on puhuttu, että liikkumisen vähentäminen on paras tapa säästää luonnonvaroja. Etätyö ja puhelinpalaverit ovat yleistyneet verkkaisesti. Kevättalvella 2020 nämä otettiin käyttöön yön yli.
Eri liikennemuodoille tulee paine miettiä miten järjestää liikenne siten, että ihmiset haluavat sitä käyttää ja se on taloudellisesti järkevää. Automaation rooli jää nähtäväksi.
Esimerkkinä, aloitimme ennen koronakriisiä tutkimuksen miten tunnistaa roskia ja likaa joukkoliikennevälineistä ja yhteiskäyttöautoista. Motivaationa oli viihtyisämpi liikkumisympäristö ja sitä kautta liikennemuotojen imagon parantaminen. Kriisin myötä hanke muuttui entistä merkittävämmäksi ja meille tuli paine miettiä miten tunnistaa kuumeisia ihmisiä, likaa, jossa virus voisi olla jne.