RAAS-projekti (7.8.2018–30.11.2020) on sisältänyt useita autonomisten järjestelmien RAAS-ekosysteemin (Rethinking Autonomy And Safety) kehittämiseen liittyviä päämääriä. Projektin yhtenä päätavoitteena on ollut suunnitella ja toiminnallistaa helposti lähestyttävä ja yhden luukun periaatteella sidosryhmille toimiva monitieteinen RAAS-ekosysteemi.
Drolo-projektissa tutkitaan, kehitetään ja pilotoidaan ratkaisuja alailmatilan liikenteenhallintaan, 5G-yhteyksiin sekä painetun ja sulautetun elektroniikan hyödyntämiseen. Hankkeessa testataan älykkäitä droonipalveluita satamaan, droonien käyttöä lentoaseman lähialueella, droonisääpalvelua ja vedyn sopivuutta droonien energialähteeksi. Hankkeessa kehitetään myös suomalaisten droonitoimijoiden liiketoimintamalleja vientinäkökulmasta. Esimerkiksi useiden tehtävien suorittaminen jopa usealle asiakkaalle samalla lennolla parantaa droonien kustannustehokkuutta.
Uuden tieliikennelain myötä talvirengaspakko muuttuu keliperusteiseksi ja nastarenkaiden käyttöaikaa rajataan kevätkaudella. Lakimuutos voi vaikuttaa siihen, milloin renkaat vaihdetaan ja minkä tyyppisiä renkaita käytetään. Tutkimuksen tavoitteena on vastata seuraaviin kysymyksiin.
Tavanomaisten junarata- maapenkereiden käyttö nopean junan tukirakenteena on rajallista. Nopean maglev- suurnopeusjunan teknologiassa ei ole pengertä lainkaan, vaan on käytetty betonista palkkia pilareitten päällä. Rautatieliikenteen tarve kehittää nopeita liikenneyhteyksiä on kohdistunut kuitenkin pääasiassa nopeiden junien teknologioiden valmistamiseen, eikä niinkään ratoihin.
Sähköbussin energiankulutus ei luonnollisestikaan ole vakio, vaan se vaihtelee riippuen sisäisistä ja ulkoisista häiriötekijöistä. Ulkoiset häiriötekijät ovat pääasiassa säästä aiheutuvat kulutusepävarmuudet, kuten lämmityksen/jäähdytyksen tarve, vastatuuli sekä tienpinnan kunto. Sisäiset häiriötekijät riippuvat käyttäytymisestä ja suunnittelusta. Näitä ovat liikenne, ajokäyttäytyminen sekä reitti. Tutkimuksen tuloksena todettiin, että lämpötilavaihtelut aiheuttavat kolmasosan energiankulutusvaihteluista.
Rakennusten ja kasvillisuuden ympäröimissä risteyksissä ajoneuvon kuljettajilla on rajoitettu näkyvyys muihin tiellä liikkujiin. Rajoitettu näkyvyys voi johtaa vaaratilanteisiin, joissa näkemäesteen takaa näkyviin tuleva kävelijä/pyöräilijä/autoilija pyrkii ajoradalle, kun jarruttaminen on jo myöhäistä.
Tutkimuksessa selvitettiin ajosyklin vaihteluiden ja matkustajakuorman epävarmuuden vaikutusta kaupunkibussien energiankulutukseen. Kehitettiin uusi ajosyklien syntetisointialgoritmi, jolla pystyttiin generoimaan suuri määrä vaihtelevia realistisia syklejä tietylle bussireitille. Algoritmi kykenee syntetisoimaan suuren määrän syklejä pienen mittadatajoukon avulla. Pientä mittadatajoukkoa ja algoritmia voidaan hyödyntää esim. linjasuunnittelussa.
Living Lab Bus -hanke tarjoaa joukon normaalissa liikenteessä olevia sähköbusseja avoimeksi kehitys- ja kokeiluympäristöksi halukkaille tahoille. Hankkeen tavoitteena on tukea ja nopeuttaa erilaisten palveluiden ja teknologioiden kokeilua oikeassa toimintaympäristössä, mahdollistaen kokemukset ja palautteen tavallisilta käyttäjiltä.