Esiselvityksen tavoitteena on tarkastella seuraavia kysymyksiä tienpitäjien ja valvovien viranomaisten kannalta
Arctic Challenge -hankkeen tavoitteena on tutkija tieliikenteen automaation ja älykkään infrastruktuurin ratkaisuja sekä niiden toimivuutta arktisissa olosuhteissa neljän tutkimuskysymyksen avulla, jotka ovat seuraavat:
DigiPort-hankkeessa tutkitaan satamien digitalisaatiota ja kehitetään avoimen datan hyödyntämistä satamissa. Hankkeessa:
Hankkeen työpaketit:
TARVA on yleisnimi turvallisuusvaikutusten arviointiohjelmistoille (Turvallisuusvaikutusten ARviointi VAaikutuskertoimilla), jotka perustuvat ns. empiirisellä Bayesin menetelmällä laskettuun nykytilan turvallisuusarvioon ja toimenpiteiden kansainvälisesti tutkittuihin vaikutustietoihin.
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää tutkimustietoon perustuen puutavarakuljetuksissa, kokonaismassaltaan nykyistä 76 tonnia painavampien raskaiden kuorma-autojen ja niiden perävaunuyhdistelmien (High Capacity Transport,(HCT)) ajokäyttäytyminen ja liikenneturvallisuus Pohjois-Suomessa, Ivalo-Rovaniemen ja Kuusamo-Oulun tiereiteillä. Tutkimukset toteutetaan kokein sekä erityisten standardien mukaisia koejärjestelyjä soveltaen sekä normaalin käytännön kuljetussuorituksen aikana tehtävin mittauksin ja seurannoin.
Turvallinen liikenne 2025 -konsortiohankkeen tavoitteena on tukea päätöksentekoa valtakunnallisten liikenneturvallisuustavoitteiden saavuttamiseksi niin, että vuonna 2025 tapahtuu enintään 100 liikennekuolemaa. Rautatieliikenteen ja merenkulun tavoitteena on, ettei edelleenkään tapahdu kuolemaan taikka vakavaan ympäristövahinkoon johtavia onnettomuuksia.
I_HeERO (I_HeERO – Infrastructure Harmonised eCall European Pilot) EU-projektille myönnettiin kesällä 2015 rahoitus (CEF-rahoitusintrumentti). I_HeEROn tavoitteena oli edistää eCallin käyttöönottoa Euroopassa ja kehittää eCallia uusille ajoneuvotyypeille. Suomesta I-HeERO-projektiin osallistuvat Liikenne- ja viestintäministeriö, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, Hätäkeskuslaitos ja Liikennevirasto.
Tilaus on jaettu seuraaviin osiin: Väylien kunnon hallinta ja instrumentointi (tutkimuskysymykset 1a ja 1b), uudet automatisoidut tiedonkeruuprosessit väylien kunnon hallinnan tukena (tutkimuskysymykset 2a, 2b ja 2c), väylänpidon automaatioasteen nostaminen (3a), tavallisen ja älyliikenteen ajokäyttäytymisen seuranta ja vertailu (5a ja 5b). Tutkimuskysymykset on tilattu eri toimijoilta, jotka on mainittu keskeiset osapuolet kentässä. Toimittajilla voi olla omia konsortioita, joissa alihankkijoita (mm. tutkimuslaitoksia tai muita yrityksiä).
Liikenneköyhyydeksi voidaan kutsua ilmiötä, jossa ihmisellä ei ole mahdollisuutta liikkua kohtuullisella vaivalla, kohtuullisilla kustannuksilla ja kohtuullisessa ajassa niihin paikkoihin, joissa päivittäisiä tarpeita on mahdollista tyydyttää.