Lähivuosina markkinoille on tulossa yhä enemmän uusia kaasu- ja sähköautomalleja. Kuluttajien valtavirta ei kuitenkaan osta hyviäkään autoja, ellei tankkaus- ja latauspaikkoja saada tuntuvasti lisää.
”Nyt todella tarvitaan ripeitä ja vaikuttavia toimia, mikäli aiotaan saavuttaa ladattaville ajoneuvoille asetetut tavoitteet. Selvityksemme mukaan 93 prosenttia taloyhtiöistä ei ole rakentanut latauspisteitä vielä lainkaan ja joissakin taloyhtiöissä sähköautoilu on jopa kielletty”, painotti projektipäällikkö Mikko Pihlatie Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:stä puheenvuorossaan TransDigin tiedonvaihtoseminaarissa 30. marraskuuta VTT:llä Espoossa. Pihlatien mainitsema selvitystyö on tehty valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan ”Sähkö- ja kaasuautojen kustannustehokkaat edistämistoimet – GASELLI” -hankkeessa.
Pihlatie muistutti TransDigi-tilaisuudessa myös siitä, että taloyhtiö voi yksinkertaisella enemmistöllä päättää yhtiökokouksessa sähköjärjestelmän perusparannuksesta, jos taloyhtiö päättää toteuttaa latauspisteitä kaikkiin autopaikkoihin ja tehdä tarvittavat muutokset sähköjärjestelmään.
Selvityksen mukaan on realistista saavuttaa 50 000 kaasuauton kanta vuoteen 2030 mennessä, jos vain tankkausasemia saadaan riittävästi ja vuosien 2016–2018 myyntikehitys jatkuu samansuuntaisena. On kuitenkin todennäköistä, että melko suuri osa näistä on käytettyjä autoja.
Ladattavat hybridit suosikkeina
Lokakuussa julkaistun GASELLI-hankkeen väliraportin mukaan myös sähköautomarkkinoille on tulossa runsaasti uusia malleja. Ladattavien hybridien nykyinen mallivalikoima on jo hyvin Suomen markkinoille sopiva, mutta myös sähköautotarjonta on kasvamassa. Täyssähköautojen kuten myös ladattavien hybridien sähköinen toimintamatka on kasvamassa. Sähköautojen hinnat ovat myös jonkin verran laskemassa, tai samalla hinnalla saa isomman akuston.
Sähköautojen myyntikehityksen valossa 250 000 sähköauton tavoitteen saavuttaminen on niin ikään mahdollista, joskin suurin osa näistä on tämän hetken tilanteen pohjalta arvioituna ladattavia hybridejä. Täyssähköautojen kysyntä alkaa kiihtyä, kunhan autojen valikoima kasvaa ja hinnat tulevat alaspäin, ja latauspisteiden rakentamisesta tulee arkipäivää etenkin taloyhtiöissä. Täyssähköautojen myynnin arvioidaan kiihtyvän autovalikoiman laajentuessa ja hintojen laskiessa, viimeistään vuosien 2022–2025 paikkeilla.
Useimmilla autonvalmistajilla on sähköautostrategia, joka tähtää melko laajaan sähköautovalikoimaan vuoteen 2025 mennessä. Useiden markkina-analyytikoiden arviot ennustavat sähköautojen hankintahinnan saavuttavan vastaavien polttomoottoriautojen tason myös tuohon samaan vuoteen mennessä. Omistamisen ja käytön kokonaiskustannusten osalta sähköautojen odotetaan olevan kilpailukykyisiä jo aiemmin. Oletettavaa on, että vuoden 2025 jälkeen suuremmat tukitoimet eivät ole enää tarpeen, mutta siihen saakka on syytä varautua sähköautojen tukeen jossakin muodossa.
Pullonkaulana lataus- ja tankkausinfra
Vaikka uusien käyttövoimien ajoneuvoja tulee markkinoille entistä enemmän, tankkaus- ja latauspisteiden liian vähäinen määrä voi rajoittaa suosion kasvua.
Ajoneuvojen uudet käyttövoimat tarvitsevat oman lataus- ja tankkausinfrastruktuurinsa. Kaasuautoille tarvitaan lisää tankkausasemia ja sähköautoille on saatava rakennettua riittävästi sekä julkisia että erityisesti yksityisiä latauspisteitä.
Sähköajoneuvojen latausinfraan on mahdollista hakea valtionavustusta. Avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA. Avustuksen myöntämisen ehdot ja hakuohje ovat ARA:n verkkosivuilla. Avustus on 35 prosenttia toteutuneista kustannuksista (sis. alv), kuitenkin enintään 90 000 euroa.
GASELLI-hankkeen loppuraportin on määrä ilmestyä vuoden 2019 alussa. Hankkeen toteuttavat Teknologian tutkimuskeskus VTT, Kiinteistöliitto ja Motiva Valtioneuvoston kanslian selvitys- ja tutkimustoiminnan (VN TEAS) rahoittamana.
Sähköautojen kotilataaminen: GASELLI-väliraportti 1
Sähkö- ja kaasuautojen markkinanäkymät Suomessa: GASELLI -väliraportti 2
Lisätiedot:
VTT
Mikko Pihlatie
mikko.pihlatie@vtt.fi, puh. 0400 430 395
VTT
Juhani Laurikko
juhani.laurikko@vtt.fi, puh. 0400 706 986
Teksti: Sirpa Mustonen