Liikenteen tutkimuskeskus Vernen viime keväänä tekemä kansalaiskysely paljasti, että liikkuminen palveluna ei ole vielä kansalaisten keskuudessa kovin tuttu vaihtoehto. ”Ensimmäinen havainto kyselyn perusteella oli se, että me liikennealalla toimivat elämme kuplassa. MaaS-termi on tuttu meille alan ihmisille, mutta ei kansalaisille. Vain viidesosa vastaajista ylipäätään tunnisti termin”, totesi apulaisprofessori Heikki Liimatainen TransDigin tiedonvaihtoseminaarissa 30. marraskuuta VTT:llä Espoossa. Kysely lähetettiin satunnaisotannalla 6 000 18–64-vuotiaalle suomalaiselle. Vastauksia saatiin lähes 1 200 henkilöltä eli vastausprosentti oli melko hyvä, jos sitä vertaa yleisesti kyselyissä saavutettaviin vastausprosentteihin. Kyselyn tarkoitus oli selvittää MaaS (Mobility as a Service) -palveluiden potentiaalisimmat käyttäjät. Vain kaksi prosenttia vastaajista oli rekisteröitynyt MaaS-palveluiden käyttäjiksi. ”MaaS-hype liikennealalla voi olla suuri, mutta kansalaisten keskuudessa sitä ei ole”, Liimatainen jatkoi.
Ajatus on kaunis, mutta hinta voi karkottaa
MaaS-periaate on sinänsä hyvinkin houkutteleva. Kaikkia liikennepalveluita pitäisi voida yhdistellä ja käyttää yhdellä lipulla ja sovelluksella. Peräti 80 prosenttia vastaajista oli täysin tai osittain samaa mieltä tämän väitteen kanssa. Liikkumisen muuttuminen yksityisautoiluista kohti liikkumisen palveluita oli niin ikään toivottavaa. Näin ajatteli 60 prosenttia vastaajista. Kyselyssä selvitettiin erikseen kansalaisten kiinnostusta tiettyihin liikkumisen palveluihin. Jaetut taksipalvelut kiinnostivat ”hyvin paljon” 16 prosenttia vastaajista. Niin ikään 14 prosenttia vastaajista suhtautui hyvin positiivisesti yhteiskäyttöautoiluun. Jossain määrin kiinnostuneita oli kuitenkin jo paljon isompi osuus vastaajista. Seuraavaksi haluttiin selvittää, miten hyvä käsitys kansalaisilla on heidän oman liikkumisensa kustannuksista. Vastaajia pyydettiin arvioimaan heidän nykyistä liikkumiskäyttäytymistään, minkä perusteella kyselyssä esitettiin arvio siitä, kuinka paljon heillä kuluu rahaa liikkumiseen. Yleisin suuruusluokka oli 300–399 euroa kuukaudessa. Jos ei olisi yksityisautoa vaan puhtaasti palveluihin perustuvat liikkumistavat, niin kuinka paljon vastaajat olisivat valmiita käyttämään rahaa liikkumiseen? Minkähintainen pitäisi joukkoliikenteen, taksin, yhteiskäyttöauton tai vuokra-auton sisältävän liikkumispaketin olla? Neljäsosa vastaajista oli sitä mieltä, ettei liikkumisen palvelupaketti kiinnosta missään tapauksessa. ”Kävi ilmi, että euromäärä, jonka kansalaiset olisivat valmiita palvelupaketista maksamaan on hyvinkin pieni, keskimäärin 140 euroa”, Liimatainen toteaa. Yksi selitys tälle lienee se, että palveluista ovat kiinnostuneimpia autottomat henkilöt, joiden liikkumiskustannukset ovat nykyisellään suhteellisen pienet.
Henkilöautosuorite ei saisi kasvaa
Liimataisen mukaan Ilmastopoliittisessa työryhmässä yksi linjaus todennäköisesti tulee olemaan se, että henkilöautosuorite ei saa kasvaa vuoden 2025 jälkeen. Vaarana on, että yksityisautoilu lisääntyisi, jos vuokra-autojen tai yhteiskäyttöautojen käyttö olisi entistä vaivattomampaa ja edullista. Pidemmällä aikavälillä liikkumispalveluilla voidaan saada aikaan se, etteivät ihmiset hanki omaa autoa, varsinkin jos palvelupakettien vuosikustannukset olisivat merkittävästi pienemmät kuin yksityisautoilun vuosikustannukset. 58 prosenttia vastaajista ei tällaisessa tilanteessa näe tarvetta auton omistamiseen. Kansalaiset ovat suhteellisen kiinnostuneita MaaS-palveluista, ja erityisesti siitä, että yhdellä lipulla voisi liikkua koko maassa. Nuoret ja korkeasti koulutetut kaupunkilaiset, joilla ei ole omaa autoa ovat potentiaalisimpia liikkumisen palveluiden käyttäjiä. Pitkällä aikavälillä on mahdollista, että he eivät hankkisi omaa autoa, mikäli olosuhdetekijät ovat suotuisat ja palveluiden hinta sopiva.
Lisätietoja: Liikenteen tutkimuskeskus Verne Heikki Liimatainen heikki.liimatainen@tut.fi, puh. 040 849 0320
Teksti: Sirpa Mustonen