Autonomiset ja erilaisten ulkoisten järjestelmien kanssa kommunikoivat ajoneuvot yleistyvät. Niitä kehitetään sekä EU-maissa että muualla. Kulkuvälineen ja liikenteen välinen tilannetietoisuus paranee ja erilaiset kuljettajaa avustavat järjestelmät ovat pian arkipäivää. Minkälainen vaikutus tällä on työllisyyteen? VTT on osallistunut laajaan Euroopan komission tiede- ja innovaatio-osaston käynnistämään tutkimukseen aiheesta ja vetänyt siinä politiikkatoimien tiimiä.
”Tutkimuksessa arvioitiin, että Euroopan kuljetusalalta ja muilta automaattiajamiseen liittyviltä sektoreilta voi pitkällä aikavälillä kadota jopa yli kaksi miljoonaa työpaikkaa”, toteaa tutkimukseen osallistunut erikoistutkija Risto Öörni VTT:ltä.
Muutos vaikuttaa sekä rahti- että matkustajaliikenteen työllisyyteen, puhumattakaan ajoneuvoja ja komponentteja valmistavasta teollisuudesta. Uhanalaisimpia todennäköisesti ovat rahtiliikenteen kuljettajien työpaikat. Juuri rahtiliikenteessä uuden ajoneuvoteknologian uskotaan yleistyvän nopeimmin käyttöön. Automatisoidussa matkustajaliikenteessä luultavasti tarvitaan vielä palvelusta ja turvallisuudesta vastaavia työntekijöitä, vaikka kuljettajien tarve vähenee. Muutos saattaa avata entistä enemmän uudentyyppisiä työmahdollisuuksia myös naisille. Aiemmin liikenneala on ollut melko miesvaltainen.
Suomessa uusia työpaikkoja syntyisi todennäköisesti joihinkin kaupunkeihin
”Suomessa uuteen ajoneuvoteknologiaan liittyvät työpaikat todennäköisimmin syntyvät kaupunkeihin, joihin sijoittuu automaattiajamiseen tai siinä hyödynnettäviin teknologioihin liittyvää tutkimus- ja kehitystoimintaa, valmistusta tai palvelutoimintaa. Työllisyyden väheneminen, esimerkiksi kuljettaja-ammateissa, toteutuessaan kohdentuisi laajemmin eri puolille maata”, Öörni arvioi.
Toisaalta muutos vaikuttaa teollisuuden työpaikkojen laatuun ja osaamistarpeisiin. Vaikka osa perinteisistä paikoista häviää, tilalle tarvitaan uudenlaista informaatioteknologian osaamista, kun valmistetaan entistä monimutkaisempia ja arvokkaampia ajoneuvoja sekä niiden komponentteja. Määrällisesti nämä uudet tehtävät eivät silti kompensoi kuljettajien töiden vähentymistä. Osaltaan myös korkean automaatiotason ajoneuvojen käyttöönoton nopeudesta riippuu se, missä määrin kuljettajien väheneminen tapahtuu eläkkeelle siirtymisen ja missä määrin työttömyyden kautta. Toinen kysymys on sitten se, miten perinteisten ajoneuvojen valmistuksesta tai kuljettaja-ammateista työttömäksi jääviä tuetaan esimerkiksi mahdollisuudella hankkia osaamista, ja millaiset ovat heidän mahdollisuutensa liikkua työn perässä.
Hankkeessa tunnistettiin se, että autoteollisuuden työpaikkojen maantieteellinen sijainti saattaa muuttua. Autoteollisuus on tällä hetkellä sijoittunut useaan eri klusteriin, jotka toimivat useissa eri EU-maissa. Automaattiajoneuvojen kehittämiseen ja tuotantoon kykeneviä klustereita on kuitenkin vähemmän ja harvemmissa EU-maissa kuin perinteistä autoteollisuutta (ks. raportin sivu 93).
Neljä skenaariota ja 22 toimenpidevaihtoehtoa päättäjille
Vaikutusten suuruus on riippuvainen valituista politiikkatoimista. Tutkimuksessa tuotettiin neljä erilaista tulevaisuuden skenaariota liikkumisen murroksesta ja ajoneuvojen kehityksestä Euroopassa vuoteen 2050 saakka. Merkillepantavaa on, että työllisyys väheni kaikissa skenaarioissa. Skenaarioiden lisäksi tutkijat työstivät 22 toimenpidevaihtoehtoa päättäjille. Tavoitteena on, että skenaarioita hyödynnetään, kun EU-maissa keskustellaan ajoneuvokehityksen todennäköisistä työllisyysvaikutuksista. Erilaiset politiikkatoimet taas voivat estää tai vähintäänkin vaimentaa negatiivisia vaikutuksia ja tehostaa positiivisia vaikutuksia.
Teksti: Sirpa Mustonen
Tutkimusraportti liitteineen on VTT:n julkaisuarkistossa:
Study on exploring the possible employment implications of connected and automated driving: Final Report